Saamelaiset Kielenvaihdon Kierteessä

Fülszöveg

Eräät neuvokkaat porosaamelaisperheet päättivät runsas sata vuotta sitten siirtyä poroineen idemmäs, kun ajat Koutokeinossa ja sen lähistöllä kävivät levottomiksi ja poronhoito vaikeutui Norjan ja Suomen välisen rajasulun vuoksi. Näin syntyi Sodan-kylän ja Inarin rajamaille viisi porosaamelaisyhdyskuntaa. Mukanaan muuttajat toivat ornan kielensä, saamen, sekä tradition kielellisistä oikeuksistaan, Sadassa vuodessa he ovat menettäneet sekä kielensä että sähen liittyneet oikeutensa. 1980-luvulla kieli näyttää viidessä kylässä vaihtuvan lopullisesti.
Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä on osa Suomen Akatemian rahoittaman Kulttuurin sopeutuminen arktiseen ekologiaan -hankkeen tutkimuksista. Kirjassa kuvataan porosaamelaisten kielenvaihtoa historiallisesti, aikaan sidottuna prosessina. Tutkimuksen tavoitteet ovat kaksijakoiset: itse konkreettisen kielenvaihtoprosessin analyysin ohessa kehitetään ja kokeillaan tällaisen prosessin kuvaamiseksi tarvittavia tutkimusmenetelmiä.... Tovább

Fülszöveg

Eräät neuvokkaat porosaamelaisperheet päättivät runsas sata vuotta sitten siirtyä poroineen idemmäs, kun ajat Koutokeinossa ja sen lähistöllä kävivät levottomiksi ja poronhoito vaikeutui Norjan ja Suomen välisen rajasulun vuoksi. Näin syntyi Sodan-kylän ja Inarin rajamaille viisi porosaamelaisyhdyskuntaa. Mukanaan muuttajat toivat ornan kielensä, saamen, sekä tradition kielellisistä oikeuksistaan, Sadassa vuodessa he ovat menettäneet sekä kielensä että sähen liittyneet oikeutensa. 1980-luvulla kieli näyttää viidessä kylässä vaihtuvan lopullisesti.
Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä on osa Suomen Akatemian rahoittaman Kulttuurin sopeutuminen arktiseen ekologiaan -hankkeen tutkimuksista. Kirjassa kuvataan porosaamelaisten kielenvaihtoa historiallisesti, aikaan sidottuna prosessina. Tutkimuksen tavoitteet ovat kaksijakoiset: itse konkreettisen kielenvaihtoprosessin analyysin ohessa kehitetään ja kokeillaan tällaisen prosessin kuvaamiseksi tarvittavia tutkimusmenetelmiä.
Saamelaisuus sidotaan Suomessa virallisesti ensimmäisenä opittuun kieleen saman-aikaisesti, kun saamelaisilta alkuperäiskansana puuttuvat kielelliset ihmisoikeudet. Saamelaiset näyttävät joutuvan vähemmistöetniseen noidankehään, missä yhtenä yhteisehä nimittäjänä on etninen dilemma.
Elämmekö kielellisten ihmisoikeuksien keskiaikaa?
SalUtaanko kielentappo Suomessa yhä?
Kuka toisi maorién "kohunga reo" -ohjelmat Suomeen?
Ehtikö Vulle Vuojas ajoissa?
Tällaisia kysymyksiä nostaa kielentutkija lukiján eteen, ja väittää, että Suomessa vallitsee dominoiva monismi, joka pyrkii sulauttamaan saamelaiset-valtakulttuuriin. Vissza